Terramare Tänään 02 2019-2020

TERRAMARE OY:N TIEDOTUSLEHTI NRO 02 / TALVI 2019—2020

KANSAINVÄLINEN VESIRAKENTAJA | WWW.BOSKALIS.COM/TERRAMARE

SISÄLTÖ

KANSIKUVA KAHMARIRUOPPAAJA KAHMARI 2:N KAUHA. KUVA: MARKKU SALONEN

01

TOIMITUSJOHTAJAN PALSTA HORISONTISSA POSITIIVISTA VIRETTÄ

03

04

RAUMAN SATAMAN PETÄJÄS 4 -HANKE RAUMAN SATAMA LAAJENEE KUUDELLA HEHTAARILLA ASIAKKAAN KUULUMISIA NAANTALIN SATAMAN SATAMAJOHTAJA YRJÖ VAINIALA

04

06

07

NAANTALIN SATAMAN LAITURIJATKE 82-METRISEEN JATKEESEEN 110 PORAPAALUA

08

YHTEISTYÖKUMPPANIEN KUULUMISIA RAKENNUSSUKELTAJA ON PELOTON MONITOIMIEKSPERTTI

07

11

HAMINAKOTKA SATAMA OY ITÄMEREN SELLUKESKUKSEN JUHLALLISET AVAJAISET

12

KESÄTYÖNTEKIJÖIDEN KUULUMISIA MONIPUOLISISTA KESÄTÖISTÄ ARVOKASTA KOKEMUSTA!

14

VESIRAKENNUKSEN WETERAANIT ODOTETUT JA MERIHENKISET TAPAAMISET

08

15

TERRAMAREN TYÖMAAT

15

BALTIC PORTS -KONFERENSSI 2019

16

TAKAKANSI JOULUTERVEHDYS | GRAFIIKKA: MARKKU SALONEN

TERRAMARE Oy Laurinmäenkuja 3A, 00440 HELSINKI

TERRAMARE —TÄNÄÄN NRO 02 / TALVI 2019—2020 23. VUOSIKERTA Päätoimittaja: Nina Kesseli P. (09) 6136 2618, F. (09) 6136 2701 nina.kesseli@boskalis.com

Vaihde: (09) 613 621 Faksi: (09) 6136 2700 www.boskalis.com/terramare

Toimitus & layout: Markku Salonen

Terramaren emoyhtiö on maailmanlaajuisesti toimiva Royal Boskalis Westminster N.V. Pörssinoteerattu yhtiö toimii 90 maassa ja kuudella eri mantereella.

NORDIC ECOLABEL 4041 0750 Ecolabelled Printing Paper

TOIMITUSJOHTAJAN PALSTA

03

HORISONTISSA POSITIIVISTA VIRETTÄ

K ylläpä aika rientää nopeasti. Tämän olen saanut kokea Terramaressa viimeisen kolmen vuoden aikana tuoreena toimitusjohtajana. Meillä on ollut tosi paljon mielenkiintoi- sia projekteja sekä Suomessa että Ruotsissa. Olemme uudistaneet organisaatiota kokeneiden konkareiden eläköityessä ja ottaneet vaiheittain käyttöön uusia toiminnanohjausvälineitä tehokkuuden parantamiseksi. Kun on paljon tekemistä ja uusia asioita omaksut- tavana, aika on mennyt kuin siivillä. Marraskuussa saimme viimeisteltyä seuraavalle kolmivuotisjak- solle Terramaren Pohjoismaiden ja Baltian strategian, joka on tärkeä osa koko Boskalis-konsernin kokonaisuutta. Strategiatyön kulmakivenä on aina tulevan markkinan selvittäminen. Lisäksi koh- dennamme panoksia henkilöstön osaamisen ja toimintatapojen kehittämiseen, jotta olemme entistä tehokkaampia ja kilpailukykyi- sempiä. Tärkeä osa strategiatyötä oli myös keväällä tehty laaja kalustoselvitys, jonka perusteella kohdennamme uusinvestointeja näköpiirissä olevien hankkeiden mukaisesti. Suomi ja Ruotsi ovat jatkossakin Terramaren päämarkkina-aluei- ta, joista etsimme sopivia väylä- ja laituritöitä. Lähitulevaisuuden vesirakennusmarkkinat ovat riippuvaisia parista tärkeästä seikasta: USA:n ja Kiinan välisen kauppasodan kehittymisestä sekä Suomen päämarkkina-alueiden - Saksan ja Iso-Britannian - taloustilantees- ta, joilla molemmilla asioilla on vaikutusta tavaraliikenteen mää- rään satamissa ja sitä kautta vesirakennusinvestointeihin. Terramarelaisilla on aina ollut hyvä keskusteluyhteys satamiin ja väylävirastoihin, kun olemme yhdessä pohtineet tulevaa markki- natilannetta ja tarpeita. Suurkiitokset kaikille tilaajille ja yhteistyö- kumppaneille, että teillä on ollut meille aikaa, ovet avoimina ja kahvipannut kuumina. Pidetään tiivistä yhteyttä jatkossakin. Iloksemme markkinakeskusteluissa on tullut esille, että vesiraken- nusinvestointeja on kohtuullinen määrä suunnitteilla ja osa niistä on jo toteutusvalmiina, vain viimeinen investointipäätös puuttuu. Valtaosaan hankkeista viimeinen sysäys tulee loppukädessä pape- ri-, sellu-, ja kaivosteollisuuden tarpeista. Lisäksi ilmassa on positii- vista virettä risteilijäliikenteen kehittymisestä Itämeren maissa. Terramare on tiiviisti mukana mm. Boskalis Offshoren ja Team Artic Finlandin kanssa merituulivoimahankkeiden kehittämisessä Itämeren alueella. Tuulivoima on vääjäämättä tärkeä osa uusiutu- vaa energiantuotantoa tulevaisuudessa. Itämeren alueella on kan- tavat perustamisolosuhteet, varsin matala vesisyvyys ja vähäinen suolapitoisuus, jotka ovat merituulivoiman rakentamiselle suotuisia asioita.

Tulevat merituulivoimalayksiköt ovat 3-4 kertaa tehokkaampia, kuin mitä olemme nähneet pääosin maalle rakennettuna. Uudet isommat tuulivoimalat vaativat mm. nostokalustolta entistä kovem- paa suorituskykyä rakentamisvaiheessa ja kunnossapidon aikana. Boskaliksessa pystymme vastaamaan tähän haasteeseen ja jaka- maan kokemuksia toteuttamistamme projekteista. Kiitos kuluneesta vuodesta kaikille tilaajille, yhteistyökumppaneil- le ja terramarelaisille. Pidetään vesirakentamisen lippua korkealla myös ensi vuonna.

Toivotan lehtemme lukijoille rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta 2020

Hannu Tomperi

The Boskalis WAY OF WORKING quality management system aims to achieve operational excellence with a clear focus on safe and sustainable solutions and a consistent client approach. More than just systems and procedures, the Boskalis Way of Working provides a consistent approach towards the initiation, planning, execu- tion and completion of our projects. At the same time it promotes diversity in our teams with experts, facilitates innovation whilst caring for people and the environment with a commitment to act with respect and integrity. This is how we create new horizons for all our stakeholders.

RAUMAN SATAMA | PETÄJÄS 4 -LAAJENNUSHANKE

04

RAUMAN SATAMA LAAJENEE KUUDELLA HEHTAARILLA

TEKSTI JA KUVAT: MARKKU SALONEN, HAVAINNEKUVA 03: RAUMAN SATAMA OY

R auman Satama Oy käynnisti loka- kuussa kokoluokaltaan mittavan Petäjäs 4 -hankkeen. Kyseessä on sataman kenttätilojen laajentaminen Ulko- Petäjäksen alueella. Nyt aloitettu laajen- nus on nimensä mukaisesti kokonaishank- keen neljäs. Terramare toteuttaa Petäjäs 4 -hankkeessa kuuden hehtaarin kokoisen satamakenttä- laajennuksen. Noin kahden vuoden pitui- seen urakkaan sisältyy sekä maa- että vesi- rakentamista. Laajennus toteutetaan mereen louhetäytöllä. Urakkaan sisältyvät myös alu- een pilaantuneiden maiden ja saven ruop- paukset sekä rakennettavan ja tiivistettävän louhetäytön pinta-, viemäröinti- valaistus- ja maisemointityöt. Laajennus vaatii lisäksi väylämuutoksen merimerkkeineen. – Aloitimme Rauman sataman laajen- nusurakan suojaamalla kohteen siltti- ja ilmakuplaverhoilla, jotka estävät esimer- kiksi ruoppauksesta hetkellisesti aiheutuvan veden sameuden pääsyn ympäröivään ve- sistöön. Silttiverhon pituus on 700 metriä.

Suojaverhon ilmakuplaputkella suojattu kohta toimii lasti- ja yhteysalusten kulku- väylänä, Terramaren työmaapäällikkö Markku Pöyhönen kertoo.

den maiden ruoppaukset, jonka jälkeen aloitettiin saven ruoppaukset. Kohteesta poistetaan lähes 300 000 m 3 savea aina 27 metrin syvyyteen asti. Ruoppauksissa käytetään Terramaren suorituskykyistä ja monipuolista kahmariruoppaaja Kahmari 2:sta. Työvaiheiden mukaan alus käyttää

LAAJAT RUOPPAUKSET Alueella toteutettiin aluksi pilaantunei-

02

TERRAMAREN TOIMINTAPERIAATTEET: TEHDÄÄN MITÄ LUVATAAN, KERRALLA KUNTOON JA YHTEISTYÖLLÄ

Rauman Satama Oy laajentaa Ulko-Petäjäksen aluettaan uudella satamakentällä. Petäjäs 4 -niminen hanke toteutetaan mereen louhetäytöllä, mikä laajentaa sataman pinta-alaa kuudella hehtaarilla. Meneillään oleva hanke on jatkoa aikaisemmin toteutetuille satamakenttälaajennuksille.

05

WWW.PORTOFRAUMA.COM

03

massat kuljetetaan ja käytetään sataman edustalla sijaitsevan Järviluoto-saaren täyttötöihin. Se onkin tällä hetkellä kohde, jossa vierailleet tunnistaa kyllä savisista kengistään ja lahkeistaan, Pöyhönen ker- too nauraen. MASSIIVINEN LOUHETÄYTTÖ – Suhteellisen mittavien ruoppausten myö- tä siirrymme sitten itse meritäyttöön, joka toteutetaan sekä meritse että maitse kuljete- tulla louheella. Meritäyttöön käytettävä lou- hemäärä on yli 800 000 m 3 , jonka maitse kuljetettavaan osuuteen tarvitaan peräti 20 000 rekka-autolastia. Meritse tuotava lou- hetäyttö sujuu ripeämmin, sillä yhden las- tialuksen kapasiteetti on yli kaksikymmentä rekka-autolastillista, Pöyhönen kuvailee. Petäjäs 4 -alueen louhetäyttöön raken-

02 netaan myös eroosiosuojaus. Valmis lou- hetäyttö pudotustiivistetään maalta käsin ennen pinta- ja kunnallistekniikkatöitä. Uuteen satamakenttään rakennetaan myös 160 metrin betoninen meluesteseinä, jonka merenpuoleinen osuus maisemoidaan mm. tervalepän ja tyrnin taimilla. – Tämä urakka on Terramarelle tärkeä ja monipuoliselle kalustollemme juuri sopiva. Louhetäytöt tehdään yhteistyössä paikallis- ten urakoitsijoiden kanssa. Pyrimme luon- nollisesti toimimaan ruoppausten ja mas- siivisten louhekuljetusten osalta siten, että aiheuttamamme häiriö olisi mahdollisim- man pieni satamatoiminnalle. Hankkeen osalta on todettava, että meillä on mielen- kiintoinen ja kattava urakka edessämme, Pöyhönen toteaa lopuksi.

01

sekä sulkeutuvaa ympäristö- että pehmei- den ruoppausmassojen kauhaa. Varalla on myös kivien nostossa käytettävä kyn- sikauha. Ruoppausmassojen kuljetuksiin käytetään Terramaren neljää hinattavaa SCG-lastialusta. – Pääosin savea sisältävät ruoppaus-

01

TERRAMAREN KAHMARIRUOPPAAJA KAHMARI 2 KÄYTTÄÄ 8–11 m 3 ruoppauskauhoja. Ympäristökauha on 16 m 3 .

02

KAHMARI 2 POISTAA KOHTEESTA 300 000 m 3 SAVEA. Täyttöalue ruopataan 27 metrin syvyyteen asti.

03

PETÄJÄS 4 -SATAMAKENTÄN LAAJENNUS TOTEUTETAAN mereen louhetäyttönä kuvassa sinisellä merkitylle alueelle.

04

04

TERRAMAREN HR–JOHTAJA PIRJO AKSELIN TUTUSTUMASSA kohteeseen ruoppaajan päällikkö Vesa Luhtaniemen opastuksella.

KANSAINVÄLINEN VESIRAKENTAJA | WWW.BOSKALIS.COM/TERRAMARE

06 ASIAKKAAN KUULUMISIA | NAANTALIN SATAMAN SATAMAJOHTAJA YRJÖ VAINIALA:

´

HIILI- JA VILJALAITURIN JATKE PÄÄTYYN ASTI!´

rän tuottamiseen. Vaikka suuri osa hakkees- ta kuljetetaan voimalaitokselle maitse, niin myös meritse tuotavan hakerahdin myötä laivaliikenne tulee kasvamaan. Simulaati- omme osoitti, että suunniteltu pidennys ly- hentää kokonaisläpimeno- ja odotusaikoja koko laiturilinjalla siinä määrin, että inves- tointi kannatti toteuttaa. Pyrimme siis säi- lyttämään palvelutasomme ja välttämään tilanteita, joissa laivat joutuisivat odotta- maan pitkiä aikoja päästäkseen laituriin, Vainiala toteaa. Laiturilinjan eteläpäähän toteutettava 82- metrinen laiturijatke laajentaa laituripaikko- ja 15 ja 16. Hankkeen myötä laiturilinjan kokonaispituudeksi tulee noin 460 metriä. Koko laiturilinjalla 15–16–17 laivataan mm. hiiltä, viljaa, sementtiä ja suolaa. Näistä viljan osuus on huomattava. – Naantalin satama on Suomen suurin viljasatama. Jopa puolet Suomen vuotui- sesta viljaviennistä kulkee Naantalin kaut- ta. Satamassamme sijaitsevat massiiviset betoniset viljasiilot, joita operoi Suomen Viljava Oy, toimivat aikanaan Valtion vil- javarastona. Niiden varastointikapasiteetti on todella suuri – noin 300 000 m 3 ja 230 000 tonnia. Valtionyhtiö Suomen Viljavan omistamat siilot – ”kruunun jalokivet” – ovat Suomen suurimmat ja tärkeä toimija suomalaisen viljan viennissä ulkomaille, Vainiala kehaisee. – Laiturinpidennyshankkeemme, kuten myös muut käynnissä olevat investointim- me, ovat omalta osaltaan turvaamassa asiakkaidemme tulevaisuuden toiminta- edellytyksiä satamassamme. Olen tyyty- väinen, että urakan sai Terramare, sillä takanamme on pitkä yhteistyöhistoria ja haasteellisimmatkin tilanteet ovat hoituneet aina hyvässä hengessä. Pidempikin laituri- jatke olisi ollut aiheellinen, jos se vain olisi ollut mahdollista, mutta näillä mennään – rakennetaan siis laiturilinja päätyyn asti, tyytyväinen Vainiala täsmentää lopuksi.

N aantalin satama on varautu- massa lähitulevaisuudessa vil- kastuvan laivaliikenteen palve- lemiseen mm. pidentämällä niin kutsuttua hiili- ja viljalaituriaan. Investoinnin tarkoitus on parantaa laiturin käyttöastetta luomalla edellytykset turvalliselle ja tehokkaalle las- tinkäsittelylle. Pyrkimyksenä on minimoida laivojen odotusaikoja ja pääsyä laituriin sekä niiden purkaukseen tarvittavaa ko- konaisaikaa koko laiturilinjalla. Viisitoista vuotta Naantalin satamajohtajana toiminut Yrjö Vainiala on pitkään harkittuun in- vestointiin tyytyväinen. – Naantalin satama valmistautuu kasva- vaan laivaliikenteeseen, johon vaikuttavat muiden muassa sen välittömässä läheisyy- dessä sijaitsevan ja siihen kuljettimen väli- tyksellä yhteydessä olevan voimalaitoksen siirtyminen lämpötuotannossaan kivihiiles- tä puuhakkeeseen. Laivaliikenteen kasvuun vaikuttavat myös idästä saapuvan transi- tioviljan tulevat varastoinnit ja laivaukset. Myös suurten Panamax-luokan aluksien li- sääntyvä käyttö viljakuljetuksissa satamas- samme muun vilkastuvan laivaliikenteen kuten hakekuljetusten ohella vaikutti laitu- rijatkeen investointipäätökseen, Vainiala kertoo.

Jo syksyllä 2017 Naantalin voimalaitok- sella otettiin käyttöön uusi monipolttoai- neyksikkö, joka korvasi osittain noin 50 vuotta käytössä olleen kivihiilivoimalaitok- sen. Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n (TSE) omistuksessa oleva CHP-laitos tuottaa sähköä ja höyryä teollisuusasiakkaille sekä kaukolämpöä, joka toimitetaan Turkuun ja lähiseudun kaupunkeihin Euroopan pisim- piin kuuluvan kaukolämpötunnelin kautta. – Naantalin monipolttoainevoimalaitos tulee siirtymään lämpötuotannossaan koko- naan kivihiilestä ympäristöystävällisempiin energialähteisiin ja biopolttoaineisiin kuten puuhakkeeseen vuoteen 2025 mennessä. Se tarkoittaa sitä, että kivihiileen verrattuna esimerkiksi haketta tarvitaan tonneissa yli kaksi- ja puolikertainen ja tilavuudeltaan viisinkertainen määrä saman lämpömää-

TEKSTI JA KUVA: MARKKU SALONEN

WWW.PORTOFNAANTALI.FI

TERRAMAREN TOIMINTAPERIAATTEET: TEHDÄÄN MITÄ LUVATAAN, KERRALLA KUNTOON JA YHTEISTYÖLLÄ

NAANTALIN SATAMA | HIILI- JA VILJALAITURIN JATKEURAKKA

07

Viljami Elo on työkohteesta innostunut. – Tämä Naantalin sataman laiturijatkeen työmaa on todella mielenkiintoinen. Ran- nan jyrkkyyden vuoksi laiturin ulkoreunan kohdalla pisimmät asennettavat porapaa- lut ovat jopa 20-metrisiä. Paalujen porauk- set toteutetaan työlautoiltamme Paalulta ja Upilta. Asennamme laiturijatkeen perustuk- seksi kaikkiaan 110 porapaalua ehjään kallioon. Kukin paalu on halkaisijaltaan noin 800 mm, Elo kertoo. – Laiturijatkeen perustustöihin sisältyy siir- tymälaatan sisältämä porapaaluseinä, jol- la estetään maa-aineksen huuhtoutuminen sen taustalta. Tiiviiseen ponttilukolliseen porapaaluseinään asennetaan parisen- kymmentä 30-metristä ankkuritankoa. Sei- nän valmistuttua toteutetaan laiturijatkeen taustatäyttö, Elo toteaa. LAADUKKAAT BETONIRAKENTEET Paalutustöiden valmistuttua toteutetaan laiturijatkeen kannen betonirakenteet. Lai- turin elementtipalkit ja kuorilaatat valetaan Pansiossa, josta ne kuljetetaan kohteeseen Terramaren työlautta Bolle III:lla. Elementit ja kuorilaatat asennetaan laiturin runko- palkkien päälle monitoimialus Meri-Pekan avustuksella. Elementtiasennuksen jälkeen toteutetaan laiturijatkeen kannen valu, pin- tatyöt ja laiturivarusteiden asennus. – Työt jatkuvat keskeytymättä talven yli, joten toiveet lauhasta talvesta ovat korke- alla. Työmaa-alueemme on muulta osin rauhallinen, eikä se vaikuta juurikaan sa- taman toimintaan, joten sen puolesta työt sujuvat joutuisasti, Elo toteaa lopuksi.

01 82-METRISEEN LAITURIJATKEESEEN 110 PORAPAALUA S ekä aluskäynneillä että rahti- ja matkustajamäärillä mitaten Suomen merkittävimpiin satamiin kuuluva 2019 käynnistyneiden töiden on määrä valmistua vuoden 2020 toukokuun lop- puun mennessä.

Naantalin satama pidentää niin kutsuttua hiili- ja viljalaituriaan. Laiturin jatkamisella varaudutaan suurten Panamax-luokan rah- tialusten käyntimäärien kasvuun ja muuhun vilkastuvaan laivaliikenteeseen mm. puuha- ke- ja viljarahtien osalta. Terramare toteuttaa uuden 82 metriä pitkän ja 20 metriä leveän betonilaituri- jatkeen porapaaluperusteisena. Elokuussa

LAITURIJATKE JYRKKÄÄN RANTAAN Naantalin sataman laiturijatkeurakka to- teutetaan alueelle tyypilliseen jyrkkään kalliorantaan. Rakennettavan laiturijatkeen ulkoreunan kohdalla, 20 metrin päässä rantaviivasta, luonnollista syvyyttä on jo 15 metriä. Terramarella kesällä 2018 aloit- tanut nuori insinööri ja työmaapäällikkö

01

ILMAKUVA NAANTALIN SATAMAN laiturialueista. Etualalla näkyy laitu- rijatkeen työmaa porakalustoineen. Kuvassa myös satama-alueella sijait- sevat suuret viljasiilot ja voimalaitos. TYÖMAAPÄÄLLIKKÖ VILJAMI ELO esittelee laiturijatkeen taustalle toteutettavaa tiivistä porapaalusei- nää, jolla estetään maa-aineksen huuhtoutuminen mereen.

02

02

TEKSTI JA KUVA 2: MARKKU SALONEN, KUVA 1: TERRAMARE

KANSAINVÄLINEN VESIRAKENTAJA | WWW.BOSKALIS.COM/TERRAMARE

08 YHTEISTYÖKUMPPANIEN KUULUMISIA | OY BALTIC DIVERS LTD & DIVECON OY RAKENNUSSUKELTAJA ON PELOTON MONITOIMIEKSPERTTI

01

R akennussukeltaja on ammattisukel- tajaksi koulutettu moniosaaja, jonka taitoihin sisältyy kattavasti erilaisia rakennusalan tehtäviä. Sukellusalan am- mattitutkinnon voi suorittaa Luksiassa eli Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymässä. Sukellusalan ammattitutkinnossa on kaksi osaamisalaa: tutkimussukeltamisen ja työ- TEKSTI: MARKKU SALONEN,KUVAT 01 JA 05: OY BALTIC DIVERS LTD, KUVAT 02, 03 JA 04: DIVECON OY DIVERS.FI DIVECON.FI

KATTAVAA OSAAMISTA Rakennussukeltajien tehtäviin kuuluu mm. ranta- ja pohjarakennustöitä, betoni- ja te- räsrakentamista ja putkien asennuksia. Ra- kennussukeltajien palveluja tarvitaan mm. infrakohteissa, vesivoimaloissa, satamissa sekä laivojen huolloissa ja katsastuksissa. Myös pelastuslaitokset, Puolustusvoimat ja Rajavartiosto työllistävät ammattisukeltajia omissa tehtävissään. Terramaren vesiraken- nuskohteissa rakennussukeltajien palveluja tarvitaan mm. laituri- ja paalutuskohteissa sekä vedenalaisissa valu- ja louhintatöissä. Tehtäviin sisältyy pääosin hitsaus-, raudoi- tus- ja betonitöitä sekä tarkastussukelluksia. Rakennussukeltajat tekevät töitä kohtees- saan niin pinnan päällä kuin alla. NÄKYMÄT PINNAN ALLA Terramarella on pitkä yhteistyöhistoria kah- den rakennussukeltajayrityksen kanssa. Oy Baltic Divers Ltd:n ja Divecon Oy:n ammat-

sukeltamisen osaamisala. Rakennussukelta- ja suorittaa työsukeltamisen osaamisalan. Koulutus kestää vuoden ja käsittää ammat- tisukeltajan pinta- ja sukellustoiminnan. Työsukeltamisen osaamisalan suorittanut tekee sukellustöitä kypäräsukelluslaitteilla 0–50 metrin syvyydessä käyttäen veden- alaisia työkoneita ja -välineitä.

02

SEURAA TERRAMAREN KUULUMISIA SOMESSA!

09

Oletko ajatellut, millaista olisi tehdä rakennustöitä veden alla jopa kymmenien metrien syvyydessä? Sitä on varmasti haasteellista kuvitella, mutta tässä artikkelissa alan ammattilaiset pääsevät valaisemaan kunnioitustakin herättävän erikoisalansa salaisuuksia.

tisukeltajat ovat ahkeroineet lähes kaikissa Terramaren vesirakennuskohteissa. Kum- matkin yhtiöt toimivat sekä Suomessa että Pohjoismaissa. – Olemme olleet mukana noin sadassa Terramaren työkohteessa 2000-luvun alus- ta alkaen. Voin vain sanoa, että kaikki kohteet ovat olleet rakennussukeltajan vink- kelistä omanlaisensa, mutta yksi asia niitä kuitenkin yhdistää, kuten muitakin satoja rakennuskohteitamme. Se on pinnanalai- sissa töissä erittäin huono näkyvyys. Se on ajoittain sama asia, kuin yrittäisi tehdä töi- tä side silmillään, Oy Baltic Divers Ltd:n pe- rustaja Jukka Teleni kertoo hymyillen. – Usein näkyvyys on vain muutamia sent- timetrejä, mutta parhaimmillaan jopa puoli- kin metriä. Rakennussukeltaja ei mielenkiin- toisesta työstään huolimatta siis juuri nauti vedenalaisista näkymistä, joten työkohtee- seen ennalta perehtyminen on avaintekijä, jotta vedenalainen työ voidaan suorittaa laadukkaasti, turvallisesti ja tehokkaasti, Teleni toteaa. Telenillä on 40 vuoden koke- mus rakennussukeltamisesta. Yhtiönsä hän perusti jo vuonna 1993. Kokenut rakennussukeltaja Jari Vene- mies perusti kollegojensa kanssa Divecon Oy:n vuonna 2012. Hänelle näkyvyyshaas- teet ovat yhtä lailla arkista rutiinia. – Suomen rannikon vesistöt ulkosaaristoa lukuun ottamatta ovat aika lailla sameaa työympäristöä, mutta siihen tottuu ja hah- motuskyky kehittyy nopeasti. Tarkka pe- rehtyminen, hyvä sormituntuma ja tarkka mielikuva kohteesta mahdollistavat sujuvan työnteon. Sukeltajahan ei myöskään toimi töissään yksin, vaan kohdetta toteutetaan pintahenkilöstön avustuksella, Venemies kertoo. – Pintahenkilöstöllä on tärkeä rooli raken- nussukelluksessa. He toimivat sukeltajan keuhkoina valvomalla hengityskaasua ja olemalla yhteydessä sukeltajaan puheli- mella. Pintahenkilöstö pitää radioyhteyttä myös kaikkien kohteessa toimivien ope- raattorien kesken, joten tilanneympäristö

03

DIVECON.FI

on sukeltajalla hyvin hallinnassa, Venemies tähdentää.

limella ja -valolla sekä tallennuslaitteella varustettu sukeltajan kypärä, kestävä kui- vapuku ja varailmapullot. Pintahenkilös- töllä on käytössään näyttö- ja puheyhteys sekä kompressori ja suodattimet jatkuvaan ilmansyöttöön sukeltajalle.

VARUSTEET JA TYÖAJAT Rakennussukeltajan perusvarustus painaa noin 60 kiloa. Siihen kuuluu sukelluspuhe-

>

01

RAKENNUSSUKELTAJAYHTIÖT KÄYTTÄVÄT PITKÄLTI ITSE kehittämiään työvälineitä ja -koneita vedenalaisissa tehtävissä.

02

PINTAMIEHISTÖ TOIMII RAKENNUSSUKELTAJAN yhteyshenkilönä ja hengityskaasun valvojana.

03

RAKENNUSSUKELTAJA VALMIINA LAITURIELEMENTTIEN asennustöihin Norvikin sataman työmaalla.

KANSAINVÄLINEN VESIRAKENTAJA | WWW.BOSKALIS.COM/TERRAMARE

10 YHTEISTYÖKUMPPANIEN KUULUMISIA | OY BALTIC DIVERS LTD & DIVECON OY

04

DIVECON.FI

OY BALTIC DIVERS LTD | DIVERS.FI

DIVECON OY | WWW.DIVECON.FI

05

DIVERS.FI

>

Pintahenkilöstö auttaa myös sukeltajaa varusteiden pukemisessa ja riisumisessa. Rakennussukeltaja voi käyttää myös ke- vyttä sammakkopukua esimerkiksi tarkas- tussukelluksissa. Oleellinen osa rakennus- sukellustoimintaa on myös varusteiden ja laitteiden huolto sekä ylläpito. Myös oikea- oppinen pukeutuminen on eri vuodenaikoi- na tärkeää. – Olipa kyseessä mikä vuodenaika ta- hansa perusperiaate on se, että sukeltaja ei saa kylmettyä eikä lämmetä liikaa. Ra- kennussukeltajan kuivapuvun alle voidaan lisätä teknisten kerrastojen lisäksi villaista vaatetta olosuhteiden mukaan, joten esi- merkiksi talvella kuusiasteisessa vedessä- kin pärjää hyvin. Ainoa haaste talvisin on varusteiden jäätyminen, jota tulee välttää. Kesäisin taas pintavedet voivat olla todella lämpimät, joten hiki tulee ahertaessa hel- posti, Baltic Divers Oy:n Teleni kertoo. – Rakennussukeltajan varusteisiin kuuluu tietysti myös hengityskaasuletkut. Pinta- henkilöstö valvoo kaasunsyöttöä ja ve- denalaiset työajat määräytyvät tarkasti sukellusjärjestelmien mukaan turvallisuus- normeja noudattaen. Hengityskaasu sisäl- tää happea ja typpeä. Matalissa vesissä työaika voi olla maksimissaan kaksi tuntia

kerrallaan, mutta syvemmällä, kuten esi- merkiksi 15 metrissä, työaika on turvalli- suusmääräysten mukaan 70 minuuttia. Hengityskaasua voidaan toki rikastaa ha- pella, jolloin työaikaa veden alla voidaan pidentää. Vastapainoisesti sukeltajan on noustava sukellusten välillä pitämään tun- tienkin pituisia taukoja, jotta typpi poistuu verenkierrosta ja vältytään niin kutsutulta sukeltajan taudilta, Divecon Oy:n Vene- mies kertoo. SUKELTAJAN OMINAISUUDET Ammattisukeltajia valmistuu vuosittain alle parikymmentä, joista rakennussukeltajiksi päätyy vain muutama. Työ on henkisesti ja fyysisesti vaativaa, mutta oikealla asenteel-

la myös palkitsevaa. – Hyvä rakennussukeltaja haluaa kehittyä ja onnistua työssään. Toimivassa tiimityös- sä ja kokemuksen kertyessä on palkitsevaa huomata, että pystyy vastaamaan kaiken- laisiin vastaan tuleviin haasteisiin. Lopulta tyytyväinen asiakas on se suurin kiitos, jonka rakennussukeltaja voi saada, Teleni toteaa. – Hyvän rakennussukeltajan luonteen- piirteitä ovat terveen maalaisjärjen käyt- tö, kylmähermoisuus ja tiimihenkisyys. Ja haasteista selvitään päivittäisellä hurtilla huumorilla – se pitää suupielet oikein päin, Venemies toteaa lopuksi.

04

RAKENNUSSUKELTAJAN KYPÄRÄ ON TEKNISESTI monipuolinen laite. Siihen sisältyvät sukelluspuhelin sekä valo- ja tallennuslaitteet. Pintahenkilöstö voi seurata sukeltajan työskentelyä näyttölaitteen avulla. RAKENNUSSUKELTAJAN KUIVAPUVUN ALLE voidaan lisätä teknisten kerrastojen lisäksi villaista vaatetta olosuhteiden mukaan, joten esimerkiksi talvella kuusiasteisessa vedessäkin pärjää hyvin.

05

TERRAMAREN TOIMINTAPERIAATTEET: TEHDÄÄN MITÄ LUVATAAN, KERRALLA KUNTOON JA YHTEISTYÖLLÄ

HAMINAKOTKA SATAMA OY | MUSSALON SATAMAN D-ALUE

11

01

TEKSTI JA KUVA 2: MARKKU SALONEN, ILMAKUVA 01: TERRAMARE OY

ITÄMEREN SELLUKESKUKSEN JUHLALLISET AVAJAISET

01

M ussalon sataman D-alue ja Itämeren sellukeskus vihittiin juhlallisesti käyttöön 3. lokakuuta 2019. Avajaistilai- suus vietettiin noin sadan kutsuvieraan läsnä ollessa juu- ri valmistuneessa selluterminaalissa. Ensimmäinen sellukeskukseen rakennettu selluterminaali tulee palvelemaan UPM:n sellun vientiä meriteitse. Juhlallisuudet avasi tervehdyspuheellaan eduskunnan toinen varapuhemies ja kotkalainen Juho Eerola (PS). Avajais- puheet kuultiin myös hankkeen yhteistyökumppanien HaminaKotka Satama Oy:n ja Steveco Oy:n edustajilta. Avajaistilaisuudessa tutustuttiin myös selluterminaalin yhteydessä

sijaitsevaan uuteen D-satamaosaan. Terramare toteutti laajassa urakassa 220-metriä pitkän kulmatukimuurilaiturin, 20 hehtaarin kokoisen satama-allasalueen ja 620 metriä pitkän aallonmurtajan. Satama-allas on syvennetty −17,5 metrin haraustasoon, mikä mah- dollistaa Itämeren suurimpien rahtialusten asioinnin satamassa. D-osan urakka oli myös Terramarelle merkittävä hanke, jossa hyö- dynnettiin yhtiön kaikkia ydinosaamisen alueita, kuten ruoppausta, vedenalaista louhintaa, merenpuoleista louhetäyttöä, liukuvalua ja laiturirakentamista.

01

MUSSALON SATAMAN D-ALUEESEEN Terramaren toteuttamat 220-metrinen kulmatuki- muurilaituri, 20 hehtaarin kokoinen satama-allas ja 620-metrinen aallonmurtaja. AVAJAISSEREMONIASSA TOIMI VALTIOVALLAN edustajana eduskunnan toinen puhemies ja kotka- lainen Juho Eerola. Läsnä olivat myös HaminaKotka sataman, Stevecon ja UPM:n edustajat.

02

02

KANSAINVÄLINEN VESIRAKENTAJA | WWW.BOSKALIS.COM/TERRAMARE

TERRAMAREN KESÄTYÖNTEKIJÖIDEN KUULUMISIA

12

MONIPUOLISISTA KESÄTÖISTÄ ARVOKASTA KOKEMUSTA!

01

K aikkiaan viisi rakennusalan opis- kelijaa sai ensikosketuksensa vesi- rakennustöihin viime kesänä. Seu- raavassa heidän kaikkien henkilökohtaisia ajatuksiaan ja kokemuksiaan työskente- lystä Terramaren monipuolisissa kohteissa Suomessa ja Ruotsissa.

– Oli hienoa päästä Terramarelle työnjoh- toharjoitteluun ja suuruusluokaltaan todella mittavaan kohteeseen, jossa kokoluokat oli- vat valtavia esimerkiksi talonrakentamiseen verrattuna. Sain arvokasta kokemusta kan- sainvälisestä tiimitoiminnasta ruotsalaisten ja hollantilaisten parissa, jossa sekä ruotsin että englanninkielen taidoilla oli päivittäis- tä käyttöä, Vilhelm kertoo. – Sain tiedon Terramaren harjoittelupai- kasta opettajaltani ja tartuin tilaisuuteen. Vesirakennusala teki vaikutuksen ja on eh- dottomasti vahva vaihtoehto tulevaisuuden suunnitelmiini. Periodityökin sopi minulle hyvin. Työskentelin kaksi viikkoa työmaalla ja vietin viikon pituiset vapaat Suomessa. Lähetän lämpimät terveiset kaikille tiimim- me työkavereille. Oli ilo työskennellä autta- vien ja opastavien ammattilaisten parissa, Vilhelm toteaa. |

etenivät – näpertelystä ei ollut tietoakaan! Ripeästä aikataulusta huolimatta työilma- piiri oli iloinen ja viihtyisä, Kaisa kertoo. – Tehtäviini kuului mm. massanseurantaa, perehdytyksiä, MVR-mittaustöitä ja rapor- tointia. Koin projektikohtaisen työn kiin- nostavaksi, ja monipuoliset tehtävät pitivät mielenkiintoa yllä kesätyöjaksoni loppuun asti. Työkokemus oli todella opettavainen ja vesirakennusalan työt kiinnostaisivat jat- kossakin, Kaisa toteaa. |

KAISA HARJUNPÄÄ Neljättä vuotta rakennus- ja yhdyskuntatek- niikkaa opiskeleva Kaisa Harjunpää toimi työnjohtoharjoittelijana Koirasaarten esira- kennuskohteessa Helsingissä. – Innostuin hakemaan kesätöitä Terrama- relta koululaitoksessamme järjestetyn esitel- män pohjalta. Olin todella yllättynyt Koira- saarten työmaalla siitä, kuinka valtavista massoista oli kyse, ja kuinka nopeasti työt

VILHELM HELENIUS Rakennus- ja yhteiskuntatekniikkaa opiske- leva Vilhelm Helenius aloitti noin puolen vuoden pituisen työnjohtoharjoittelun Nor- vikin sataman laiturityömaalla Ruotsissa heinäkuussa.

01

KAISA HARJUNPÄÄ keskustelemassa kesätyökokemuk- sistaan Terramaren toimitusjohtajan Hannu Tomperin kanssa.

SEURAA TERRAMAREN KUULUMISIA SOMESSA!

13

Työtehtävien monipuolisuus, vesirakentamisen mittaluokat sekä kansainvälisyys tar- josivat Terramaren kesätyöntekijöille merkittävää käytännön kokemusta opintojensa tueksi. Terramare kiittää kaikkia kesätyöntekijöitä hienosti hoidetusta työpanoksesta ja toivottaa menestystä opintoihin!

MATTI KVICK Sähkö- ja automaatiotekniikkaa ensim- mäistä vuottaan opiskeleva Matti Kvick sai tuntumaa vesirakennusalaan kahdella eri työmaalla Mussalon satamassa ja Nord Stream 2 -projektissa. – Työkokemus Terramarella oli todella po- sitiivinen. Voisin jopa sanoa, että kokemus oli tähän astisista parhain. Toimin kuukau- den Mussalon D-osan laiturityömaalla sekä rakennusaputyöntekijänä että turvallisuus- tehtävissä ja puolitoista kuukautta Nord Stream 2 -projektin murskaamolla mm. kiviaineksen laadunvalvonnassa, Matti kertoo. – Oli palkitsevaa työskennellä rennossa ja auttavaisessa työyhteisössä sekä monipuo- lisissa tehtävissä. Massiiviset kokoluokat, kuten Mussalon D-osan laiturielementit ja niiden asennustyöt, olivat mieleenpainuvia kohokohtia. Vesirakentaminen on kiinnos- tava erikoisala verrattuna tavanomaiseen maarakentamiseen, ja on vahva vaihtoeh- to jatkosuunnitelmiini, Matti toteaa. |

ELMER JUSLIN Tradenomitaustainen rakennusinsinööriksi opiskeleva Elmer Juslin toimi työnjohtohar- joittelijana Göteborgin tunnelityömaalla. Neljän kuukauden pesti tarjosi kokemus- pintaa kansainvälisestä toiminnasta. – Hain Terramarelle töihin, sillä kaipasin laajempaa käytännön kokemusta raken- nusalan opiskeluihini. Göta-joen alittavan maantietunnelin työmaalla sain vastuulleni monipuolisia tehtäviä. Tein mm. teräs- ja betonitilauksia, valutöiden valvontaa, työ- vaiheselostusten laadintaa ja paljon muu- ta, Elmer kertoo. – Kohde oli todella erityinen ja mielenkiin- toinen, ja siitä jäi hyvä tunne ja tuntuma. Kansainvälisyys oli hieno juttu, sillä pidän asioiden hoitamisesta eri kielillä, kuten sak- saksi, englanniksi ja ruotsiksi. Jatkostakin jo juteltiin, joten saatanpa hyvinkin palata näihin töihin takaisin, Elmer toteaa. |

LAURA KERNEN Kolmatta vuotta rakennusmestariksi opiske- leva Laura Kernen työskenteli kesällä Koi- rasaarten esirakennuskohteessa Helsingis- sä. Laura löysi kesätyöpaikan netistä. – Minusta oli vaikuttavaa, kuinka nope- asti ja huomaamattomasti noin miljoona kuutiota louhetta siirtyi mereen uudeksi maa-alueeksi. Toimin kohteessa sekä työn- johto- että haalariharjoittelussa. Työnjoh- totehtäviini sisältyi erilaisia työmaan seu- ranta- ja raportointitehtäviä. Haalaritöihini sisältyi yleistä järjestystä ylläpitäviä töitä sekä mm. maantiivistystyötä jyrällä, Laura kertoo. – Neljä ja puoli kuukautta kestäneen ke- sätyöni aikana sain paljon monipuolista ja selkeää käytännön oppia opiskeluni tueksi. Jo heti töiden alussa koin olleeni tervetullut. Välittömässä ja reilussa työilmapiirissä sain olla oma itseni ja viihdyin erittäin hyvin. Vesirakennusala on tämän kokemukseni myötä jatkossa vahva vaihtoehto, Laura toteaa. |

TERRAMAREN KESÄTYÖPAIKAT 2020! Terramaren vuoden 2020 kesätyöhaku on auki 2.1.–15.3.2020. Lisätietoa monipuolisista kesätyömahdollisuuksista löydät Terramaren kotisivuilta www.boskalis.com/terramare ja LinkedInistä .

KANSAINVÄLINEN VESIRAKENTAJA | WWW.BOSKALIS.COM/TERRAMARE

UUTISET

14

VESIRAKENNUKSEN WETERAANIEN ODOTETUT JA MERIHENKISET TAPAAMISET

V esirakennuksen Weteraanien jäsenistö koostuu kokeneista ja eläkkeelle siirtyneistä vesirakennusalan ammattilaisista, jotka kokoontuvat sekä muistelemaan menneitä että tutustu- maan alan nykynäkymiin noin kahden vuoden välein. Tapahtumiin on saapunut vähintään kymmenittäin, mutta parhaimmillaan jopa toistasataa osallistujaa kaikkialta Suomesta. Viime syksynä eläkkeelle siirtynyt Terramaren johtaja Tapio Lei- nonen toimi viime kesänä järjestetyn tapahtuman suunnittelijana ja kokoonkutsujana yhdessä aikaisempien Terramaren työpäällikkö Pekka Arppen ja rakennuspäällikkö Paavo Kolarin kanssa. Kokoontumispaikkana toimi Kotkan Seurahuone. Tapahtumassa tu- tustuttiin Mussalon sataman D-osan työmaahan mereltä käsin M/S VIKLA III -risteilyalukselta. – Tapahtumaan osallistui jälleen laaja kirjo vesirakennusalan eksperttejä kaikilta henkilöstötasoilta, mikä tietysti kertoo alamme vetovoimaisuudesta vielä työelämän jälkeenkin. Toki Vesirakennuk- sen Weteraaneihin ovat tervetulleita edelleen työelämässä mukana olevatkin, mikä tarjoaa keskusteluihimme ajankohtaista tietoa alan kehityksestä ja näkymistä. Terramare on ollut aktiivinen osallistuja, ja sieltä on ollut mukana aina joku johtoryhmän edustaja kaikis- sa kokoontumisissamme. Itsekin liityin mukaan jo noin kymmenen vuotta sitten, Leinonen kertoo. Vesirakennuksen Weteraanien ensimmäiset tapaamiset alkoivat

jo 90-luvun alussa, jolloin kokoonkutsujana toimi aikanaan Vesi- Pekan leivissäkin työskennellyt ja nyt jo edesmennyt Juha Ten- kanen . Tapaamisia ja tapahtumia on järjestetty noista ajoista jo toistakymmentä. Tutustumiskohteita ovat olleet lähinnä kotimaassa mutta myös Ruotsissa toteutetut vesirakennusprojektit. – Eläkkeelle siirtyneiden ammattilaisten työnantajia ovat olleet historian saatossa muiden muassa Vesi-Pekka, Haka ja vuodesta 1995 perustettu Terramare. Vesirakennuksen Weteraanien iäk- käämmät osallistujat ovat jo yli 90-vuotiaita ja vanhimpia vesira- kennushankkeita, joissa nykyisiä osallistujia on ollut mukana, löytyy aina 60-luvulta lähtien. Erityisen mielenkiintoisia ovat ne yhdessä tehdyt työkohteet, joihin on ajan myötä tehty uudistuksia tai laajen- nuksia, Leinonen kertoo. – Yhteinen historia ja kokemukset haasteellisista tilanteista, poik- keuksellisista olosuhteista, tekniikasta, työmenetelmistä, ongelmien ratkaisuista ja onnistumisista ovat kokoontumisiemme suosittuja pu- heenaiheita, joissa menneet ajat ja tapahtumat heräävät jälleen eloon. Samalla pidämme yllä yhteyttä vesirakentamisen nykyti- lanteeseen ja alan näkymiin. Tapaamiset ovat olleet ikimuistoisia, ja on ollut hienoa todeta, että vesirakentajien toverillisuus säilyy vahvana ja yhdistävänä tekijänä vielä eläkepäivinäkin, Leinonen toteaa lopuksi.

TERRAMAREN TOIMINTAPERIAATTEET: TEHDÄÄN MITÄ LUVATAAN, KERRALLA KUNTOON JA YHTEISTYÖLLÄ

15

TERRAMAREN TYÖMAAT | TALVI 2019—2020

TYÖMAA

TYÖPÄÄLLIKKÖ TYÖMAAPÄÄLLIKKÖ

Koirasaarten ja Stansvikinrannan esirakentaminen, Helsinki Marieholmstunneln, Göteborg, Ruotsi Rauman satama, Petäjäs 4 satamakentän laajennus Stockholm Norvik Hamn, laiturityöt, Ruotsi Naantalin satama, Hiili- ja viljalaiturin jatke Hernesaaren LHC-risteilijälaiturin virtaussuojan korjaus

Juha Seppälä Jouko Sederholm Juha Seppälä Marko Saarelma Marko Saarelma Jani Vyyryläinen

Arto Kontio Juhani Naukkarinen Markku Pöyhönen Gerrit-Jan Kamphuis Viljami Elo Matti Juslenius/

Pertti Sukanen Hannu Mäkelä Matti Juslenius / Reijo Kultalahti

Helsingin Satama, AP-pistolaiturin jatkaminen tihtaalilla T7 *) HaminaKotka Satama, Mussalon sataman D-osan laajennus*)

Marko Saarelma Jani Vyyryläinen

*) Luovutettu 2019

TURVALLISUUS, LAATU JA YMPÄRISTÖ

Terramarella on laatustandardin ISO 9001 ja ympäristöstandardin ISO 14001 mukaisesti sertifioitu toimintajärjestelmä. Työturvallisuus täyttää OHSAS 18001:n vaatimukset.

RALA r.y. on myöntänyt Terramarelle rakennusyrityksen pätevyystodistuksen pääurakointiin.

BALTIC PORTS -KONFERENSSI 2019 V uoden 2019 Baltic Ports -konferenssiin osallistui yli 150 Itämeren alueen satamien ja meriteollisuuden edustajaa. Tilaisuus pidettiin Hilton Slussen -hotellissa Tukholmassa syyskuun alussa. Pääteemoina käsiteltiin sekä Itämeren alueen että globaalin meriliikenteen nykytilannetta ja tulevaisuutta. Myös visiot tulevaisuuden älysatamista, joissa näkymät logistiikan, digi- taalisuuden ja automaation kehityksestä, virittivät mielenkiintoisia keskusteluja. Terramare Oy oli paikan päällä tapaamassa markkina-alueensa asiakas- ja yhteistyökumppaneita. Kiinnostuksen kohteita olivat mm. Göteborgissa toteutettavan Göta-joen alittavan maantietunnelin ra- kentaminen sekä ensi vuonna valmistuva Norvikin satamahanke, johon Terramare on toteuttanut sekä meriperustus- että laiturityöt.

KANSAINVÄLINEN VESIRAKENTAJA | WWW.BOSKALIS.COM/TERRAMARE

Rauhallista Joulun Aikaa ja Hyvää Uutta Vuotta 2020

GRAFIIKKA: MARKKU SALONEN

www.boskalis.com/terramare