Terramare Tänään 02 2018-2019

First page 1 Next page Last page

TERRAMARE OY:N TIEDOTUSLEHTI NRO 02 / TALVI 2018—2019

KANSAINVÄLINEN VESIRAKENTAJA | WWW.BOSKALIS.COM/TERRAMARE

SISÄLTÖ

KANSIKUVA MUSSALON SATAMAN D-OSAN LAAJENNUS, KUVA: TERRAMARE OY

TOIMITUSJOHTAJAN PALSTA JOUKKUEPELIN VOIMAA

MUSSALON SATAMAN LAAJENNUS UUSI D-SATAMAOSA UPM:N SELLUTERMINAALILLE

ASIAKKAAN KUULUMISIA HAMINAKOTKA SATAMA OY:N TOIMITUSJOHTAJA KIMMO NASKI

KALAJOEN SATAMAN LAAJENNUS LISÄÄ LAIVAPAIKKOJA KONTTILIIKENTEELLE

RAAHEN SATAMAN LAAJENNUS LAAJENNUS VÄHÄPÄÄSTÖISILLE LNG-ALUKSILLE

HENKILÖSTÖN KUULUMISIA RUOPPAAJAN PÄÄLLIKKÖ MIKKO MERTANIEMI

TURUN PÄÄVÄYLÄN KUNNOSTUS KUNNOSSAPITORUOPPAUS JA JÄÄPOIJUJEN VAIHTO POIJUVIITTOIHIN

UUTISET BOSKALIS ON THE MOVE -SEMINAARI

PROJEKTIUUTISET HERNESAAREN RISTEILIJÄLAITURI (LHD) VALMIS

TERRAMAREN TYÖMAAT 2018—2019

TAKAKANSI REVONTULTEN TYÖVUORO GRAFIIKKA: MARKKU SALONEN

TERRAMARE Oy Laurinmäenkuja 3A, 00440 HELSINKI

TERRAMARE —TÄNÄÄN NRO 02 / TALVI 2018—2019 22. VUOSIKERTA Päätoimittaja: Nina Kesseli P. (09) 6136 2618, F. (09) 6136 2701 nina.kesseli@boskalis.com

Vaihde: (09) 613 621 Faksi: (09) 6136 2700 www.boskalis.com/terramare

Toimitus & layout: Markku Salonen

Terramaren emoyhtiö on maailmanlaajuisesti toimiva Royal Boskalis Westminster N.V. Pörssinoteerattu yhtiö toimii 90 maassa ja kuudella eri mantereella.

NORDIC ECOLABEL 4041 0750 Ecolabelled Printing Paper

TOIMITUSJOHTAJAN PALSTA

JOUKKUEPELIN VOIMAA

tilaisuuksia toimialan, markkinoiden, hankintamuotojen ja yhteisen joukkuepelin kehittämiseksi. On toivottavaa, että Suomessa pys- tyisimme sitoutumaan vielä tiiviimmin samankaltaiseen joukkue- peliin kuin Ruotsissa toisiamme tukien ja kannustaen. HUOMIO TYÖTURVALLISUUTEEN Terramaressa vuosi 2018 on ollut ennätysvilkas ja meillä on ollut mielenkiintoisia projekteja Suomessa, Ruotsissa ja vähän kauem- panakin, kuten Uruquayssa ja Intiassa. Kun tekemisen määrä kasvaa nopeasti, hankkeiden hallinta ja ohjaaminen vaativat meiltä lisähuomiota. Työturvallisuuden osalta kehityksemme ei ole ollut toivottua ja emme ole ikävä kyllä vältty- neet tapaturmilta ja vakavilta läheltä piti -tilanteilta. Osa läheltä piti -tilanteista ja tapaturmista olisi voitu välttää pa- remmalla ennakkosuunnittelulla. Vakavia tapaturmia projekteissa ovat olleet muun muassa putkipaalun pyöriminen työntekijän jal- kojen päälle, kaivinkoneen suistuminen mereen ja äkillinen dump- perin palaminen. Tämä toimitusjohtajan palstan sisältö olisi ollut sävyltään synkem- pi, jopa lohduton, jos asiat olisivat edellä kuvatuissa tilanteissa edenneet vielä ikävämpään suuntaan. Meillä on ollut useana vuonna teemana, että: ”Työt on tehtävä turvallisesti tai niitä ei tehdä sitten ollenkaan”. Nyt meillä on ollut välillä tekemisessä enemmän tuuria kuin turvallisen tekemisen tai- toa. Olemme olleet Terramaressa aikaisempina vuosina infra-alan suunnannäyttäjä työturvallisuudessa, ja tiedän, että pystymme jat- kossakin olemaan tässä oleellisessa asiassa soihdunkantajana. Nyt meidän on vain käärittävä hihat uudelleen ja tehtävä töitä yhteisvoimin, erityisesti töiden ennakkosuunnittelun osalta. Työ- ryhmän ja yksittäisen henkilön on pystyttävä kysymään itseltään avoimesti ja rehellisesti, olemmeko tehneet nyt varmasti kaiken mahdollisen, jotta työt voidaan tehdä turvallisesti. Asiat saadaan kyllä kuntoon, kun tartumme turvallisuusasiaan ponnekkaasti ja ajattelemme kirkkaasti tekemistämme. Ripaus työ- turvallisuuskoulutusta ja asioiden kertausta ei ole meille pahitteek- si. Tähän tulemmekin panostamaan heti ensi vuoden alusta.

V esirakennusalalla on ollut vilkas vuosi takana, ja näkymät vuodelle 2019 ovat Suomessa ja Ruotsissa kohtuullisen hy- vät muutamien kärkihankkeiden siivittäminä. Suomessa maa- ja vesirakennusmarkkinoiden otaksutaan supistu- van ensi vuonna 2 - 4 prosenttia asuntorakentamisen hidastuessa. Urheilutermein sanottuna Suomessa on ollut tapana vetää rakenta- minen aina pahasti maitohapoille ja katsoa, kuinka pitkälle meno jatkuu vai tuleeko seinä vastaan. Ruotsissa urheillaan tunnetusti toisella tavalla, erityisesti joukkue- peleissä. Ruotsissa on joukkuepelihengen mukaisesti tehty yhteinen 12 vuoden pitkäjänteinen kansallinen suunnitelma rautateiden, tie- ja vesiväylien rakentamisesta ja modernisoinnista. Valtion puolesta hankkeisiin on varattu vuoteen 2029 asti 700 miljardia kruunua (lähes 70 mrd. euroa). Päätöksiä on valmisteltu huolellisesti alan toimijoiden kanssa, ja kaikki poliittiset puolueet ovat sitoutuneet investointipäätöksiin riippumatta siitä, kuka on kulloinkin hallitus- vastuussa. Budjetoinnissa ovat mukana vesiväylähankkeista muun muassa Luulajan ja Göteborgin satama- ja laivaväylähankkeet. Suomessakin on jo käynnissä hyvää, avointa ja laajaa markkina- vuoropuhelua isojen tilaajien, palveluntuottajien ja suunnittelijoi- den kesken, mistä esimerkkinä ovat muun muassa Liikenneviraston ja Infra Ry:n pyöreän pöydän tapaamiset. Ne ovat todella antoisia

Hyvää ja rauhallista joulua Teille ja perheillenne,

Hannu Tomperi

The Boskalis WAY OF WORKING quality management system aims to achieve operational excellence with a clear focus on safe and sustainable solutions and a consistent client approach. More than just systems and procedures, the Boskalis Way of Working provides a consistent approach towards the initiation, planning, execu- tion and completion of our projects. At the same time it promotes diversity in our teams with experts, facilitates innovation whilst caring for people and the environment with a commitment to act with respect and integrity. This is how we create new horizons for all our stakeholders.

04 HAMINAKOTKA SATAMA OY | MUSSALON SATAMAN D-OSAN LAAJENNUS MUSSALOON UUSI SATAMAOSA UPM:N SELLUTERMINAALILLE

TEKSTI JA KUVAT 01−02: MARKKU SALONEN | KUVA 03: HAMINAKOTKA SATAMA | KUVAT: 04−06: TERRAMARE

M ussalon satamaan rakennetaan merkittävää kokoluokkaa oleva UPM:n selluterminaali. Hank- keen taustalla on UPM:n päätös keskittää Kaukaan ja Kymin sellutehtaiden merilii- kenne Kotkaan. HaminaKotka Satama Oy investoi selluterminaalin laivaustoimintaan mittavan D-osan satamalaajennuksen. Laajennus käsittää 220 metriä pitkän lai- turipaikan, kaikkiaan noin 20 hehtaarin

kokoisen satama-allasalueen ja peräti 620 metriä pitkän aallonmurtajan rakentamiset. Laajennus on itse asiassa täysin uusi sata- maosa, jossa voivat liikennöidä Itämeren suurimmat rahtialukset. Satamaosan val- mistuttua vuonna 2019 Mussalon satamas- ta tulee Itämeren merkittävin sellusatama. UPM:n selluterminaalin ja satamaosan suurhanketta toteutetaan rinnakkain. Logis- tiikkayhtiö Steveco vastaa uuden satama-

osan yhteyteen tulevasta 20 000 neliömet- rin terminaalihallin ja pinta-alaltaan noin viiden hehtaarin kokoisen terminaalikentän toteutuksista. Terramare vastaa urakassaan uuden D-satamaosan rakentamisesta. SATAMA-ALTAAN SYVENNYSTYÖT Terramare aloitti Mussalon sataman D- osan laajennustyöt kesällä 2018 suotuisis- sa olosuhteissa. Urakka aloitettiin laajan satama-allasalueen syvennystyöllä, joka vaati ruoppauksen lisäksi vedenalaista lou- hintaa kallioisen merenpohjan vuoksi. Koh- teesta on poistettu kalliota kaikkiaan 240 000 m 3 . Mittavasta louhemäärästä suuri osa hyödynnetään rakennettavaan aallon- murtajaan. Vedenalainen louhinta toteutui aikatauluun syksyllä. Kohteen ruoppaus- ta toteutetaan edelleen, ja sen arvioidut massat tulevat olemaan noin 500 000 m 3 . Satama-allas syvennetään haraustasoon −17,5 metriä.

TERRAMAREN TOIMINTAPERIAATTEET: TEHDÄÄN MITÄ LUVATAAN, KERRALLA KUNTOON JA YHTEISTYÖLLÄ

Terramare vastaa Mussalon sataman D-osan satamalaajennuksen rakentamisesta UPM:n selluterminaalin käyttöön. Urakka käsittää 220 metriä pitkän kulmatukimuurilaiturin, 620 metriä pitkän aallonmurtajan ja laajan satama-altaan syvennyksen haraustasoon −17,5 metriä.

Terramaren työmaapäällikkö Reijo Kul- talahti on ollut monipuolisen kohteen to- teutukseen erittäin tyytyväinen. – D-osan laajennus on mittaluokaltaan myös Terramarelle merkittävä hanke, jos- sa pääsemme hyödyntämään kaikkia Terramaren ydinosaamisen alueita, kuten ruoppausta, vedenalaista louhintaa, me- renpuoleista louhetäyttöä, liukuvalua ja laiturirakentamista, Kultalahti kertoo. – Kohteen laajuus, ruoppaussyvyys sekä kallioinen että kova merenpohja ovat vaatineet myös suorituskykyistä kalustoa, joista muun muassa Terramaren suurin po- ralautta Playmate ja Englannista Doverin työmaalta paikan päälle kuljetettu emoyh- tiön iso kuokkaruoppaaja Nordic Giant soveltuvat kohteeseen erinomaisesti. Myös itsekulkevat lastialukset Terra 1 ja Terra 2, joilla kummallakin on lastikapasiteettia 660 m 3 , sopivat hyvin tämän kokoluokan kohteeseen, Kultalahti lisää.

MASSIIVINEN RUOPPAUS JA KOVA MAAPERÄ EDELLYTTÄVÄT suorituskykyistä kalustoa. Terramaren henkilöstö seuraa tehokkaan kuokkaruoppaaja Nordic Giantin työskentelyä. RASKAAN SARJAN KUOKKARUOPPAAJA NORDIC GIANT kuljetettiin Mussalon työmaalle Englannin Doverista. Kuvassa ruoppaajan rinnalla 60-metrinen lastialus Terra 2. HAVAINNEKUVA LAAJENNETTAVASTA SATAMA-ALUEESTA UPM:n uuden selluterminaalin käyttöön. A) Selluterminaali ja kenttä, B) 220-metrinen laituri, C) 620-metrinen aallonmurtaja. D-OSAN SATAMA-ALTAAN LAAJENNUKSESSA LOUHITTIIN vedenalaisesti kaikkiaan 240 000 m 3 kalliota. Louhinta toteutettiin kuvassa etualalla olevalla poralautta Playmatella.

KANSAINVÄLINEN VESIRAKENTAJA | WWW.BOSKALIS.COM/TERRAMARE

HAMINAKOTKA SATAMA OY | MUSSALON SATAMAN D-OSAN LAAJENNUS

D-OSAN 620-METRINEN AALLONMURTAJA

POIKKEUKSELLISEN MASSIIVISET LAITURIELEMENTIT Satama-alueen laajennustöiden rinnalla käynnistettiin myös rakennettavan 220 metriä pitkän laituripaikan liukuvalutyöt. Liukuvalutyömaa perustettiin Mussalon sa- taman A- ja B-laiturialueiden leveälle pää- typenkereelle. – Liukuvalutyömaan työt käynnistettiin heinäkuussa rantapenkereen vahvistustöil- lä, sillä tähän kohteeseen toteutetut 53 lai- turielementtiä ovat poikkeuksellisen massii- visia. Liukuvaletut elementit ovat lähes 19

metriä korkeita, mikä on noin kuutisen met- riä enemmän kuin yleensä tämäntyyppisis- sä kohteissa, liukuvalutyömaan työmaa- päällikkö Matti Juslenius kertoo. Alkuvaiheen liukuvalutöihin sisältyivät muun muassa raudoitustyöt, pohjalaatto- jen valu sekä liukuvalumuottien rakentami- nen. Raudoitustöihin käytettiin kaikkiaan miljoona kiloa betoniterästä. – Ja kyllä täällä on riittänyt liukuvalun edetessä hämmästelijöitä, sillä tämä kun- nioitusta herättävä, lähes 20 metriä korkea alapilviä hipova ja kolmatta sataa metriä

Satama-altaan syventämisen rinnalla to- teutetaan myös D-osaa suojaavaa aallon- murtajaa alueen länsipuolelle. Kaikkiaan 620-metrinen aallonmurtaja tulee olemaan korkeudeltaan lähes 4 metriä vedenpinnan 0-tasosta. – Tämä on yksi suurimmista aallonmurta- jista, mitä minun urani aikana on toteutettu. Siihen tulee uppoamaan valtavat määrät kiveä, josta osa on vedenalaisesta louhin- nasta saatua louhetta, Kultalahti toteaa.

LIUKUVALULLA TOTEUTETUT MASSIIVISET JA LÄHES 19 metriä korkeat laiturielementit asennetaan laiturilin- jaan keväällä 2019. Elementtejä rakennettiin kaikkiaan 53 kappaletta. LIUKUVALUA EDELSI POHJALAATTOJEN VALU ja raudoitustyöt. Kuvassa meneillään raudoitusten nosto ja asennus. Raudoitukseen käytettiin kaikkiaan noin miljoona kiloa betoniterästä.

TERRAMAREN TOIMINTAPERIAATTEET: TEHDÄÄN MITÄ LUVATAAN, KERRALLA KUNTOON JA YHTEISTYÖLLÄ

ASIAKKAAN KUULUMISIA | KIMMO NASKI, HAMINAKOTKA SATAMA OY VOIMAKASTA JA UUDENLAISTA KASVUA SATAMAN KAIKILLA OSA-ALUEILLA´

WWW.HAMINAKOTKA.COM

ja jatkojalostusmahdollisuudet esimerkiksi muovin korvaavaksi raaka-aineeksi saat- tavat tehdä tästä tuotteesta meille uuden ´Nokian´, Naski korostaa. – Päätös selluterminaalin sijoittamisesta Mussalon satamaamme perustuu toimi- vaan infraan, tehokkaisiin rautatieyhteyk- siin ja monipuolisiin laivausmahdollisuuk- siin, ja tietysti mahdollisuudesta rakentaa satamaamme laaja terminaalialue, jossa sellun käsittely on helppoa ja sujuvaa. Lisäksi syvät väylämme tarjoavat liiken- nöintimahdollisuudet Itämeren suurimmille rahtialuksille, Naski täsmentää. – Satamamme selluliikenteen kasvun kan- nalta on merkittävää myös se, että olemme allekirjoittaneet aiesopimuksen Finnpul- pin kanssa Kuopioon suunnitteilla olevan maailman suurimman havusellutehtaan vientilogistiikan kuljetuksista HaminaKotka Sataman kautta. Ja uudenlaista kasvua orastaa myös UPM:n suunnitelma rakentaa satamaamme biojalostamo, Naski lisää. – Edellä mainittujen merkittävien hank- keiden ja suunnitelmien lisäksi olemme mukana kahdessa muussakin suuressa maailmanluokan projektissa. Näistä yksi on belgialaisen Sarens Groupin operoima Kazakstanin öljykentille vietävien jättimäis- ten moduulien uudelleen laivaus Haminan satamassa. Sarens Groupin projekti on täl- lä hetkellä kokonaisuudessaan maailman suurin käynnissä oleva hanke. Toinen mer- kittävä hanke on Nord Stream II -kaasu- putkiprojekti, jossa HaminaKotka Satama toimii keskussatamana, Naski lisää. – Eli kaiken kaikkiaan voimme todeta, että HaminaKotka Satama on todellisessa kas- vukiidossa, jossa on toki hyvä muistaa pi- tää jalat tukevasti maassa. Uskon kuitenkin suomalaisen metsäteollisuuden tuotteiden viennin kestävyyteen ja uudenlaistenkin toiminta- ja palvelumuotojemme kannatta- vuuteen pitkällä tähtäimellä. Olemme tyy- tyväisiä myös siihen, että saimme EU-tukea selluterminaalin satamalaajennukseen. Se on merkittävä kädenojennus ja kattaa kokonaisinvestoinnista noin viidenneksen, Naski toteaa lopuksi.

leveä rivistö, joka koostuu 300-tonnisista kulmatukimuurielementeistä ja 140-tonni- sista välielementeistä, valpastaa mielen- kiinnon. Erityisesti on kyselty sitä, kuinka tällaisia kerrostalon kokoisia elementtejä on yleensäkään mahdollista siirtää asen- nettavaksi laiturilinjalle. Hämmennys on ol- lut myös suurta, kun kerromme, että ne nos- tetaan ja kuljetetaan asennuskohteeseen uivalla nosturilla, Juslenius kuvaa hymyillen liukuvalutyömaansa huomioarvoa. Kaikki laiturielementit valmistuivat marras- kuun loppuun mennessä ja jäävät nyt sijoil- leen satama-alueella kulkevien hämmäs- teltäviksi vielä ensi kevääseen, jolloin ne kukin vuorollaan nostetaan ja kuljetetaan asennettavaksi D-osan laiturilinjalle syven- nettyyn ja tasoitettuun merenpohjaan. – Näistä valtavista elementeistähän ei jää laiturilinjalla meren alta näkyviin kuin vain 60 senttimetriä yläreunoistaan, sil- lä ne upotetaan asennusvaiheessa yli 18 metrin syvyyteen. Näkyvän laituriprofiilin- han muodostaa lopulta elementtien päälle valettava kulmatukimuurin reunapalkki, Juslenius toteaa. Kaikkien alkuvaiheiden myötä HaminaKot- ka Satama Oy:n tilaama Mussalon D-osan laajennustyö jatkuu keväällä 2019 muun muassa laiturilinjan tasoitustöillä, kulma- tukimuurielementtien asennuksilla, laiturin toteutuksella täysin varustein ja aallonmur- tajan viimeistelyllä. Kokonaisurakasta vastaava Terramaren työpäällikkö Jani Vyyryläinen seuraa hankkeen kehittymistä luottavaisin mielin. – Olipa sitten kyseessä minkä kokoluo- kan hanke tahansa, voin vain sanoa, että kaiken mahdollistaa vain ja ainoastaan taitava, yhteistyökykyinen ja ammattitaitoi- nen henkilöstö. Se on arvokas voimavara, johon luottaen viemme tätäkin suurhanket- ta varmoin ottein eteenpäin, Vyyryläinen haluaa muistuttaa lopuksi. KEVÄÄLLÄ UUSIIN TYÖVAIHEISIIN

H aminaKotka Sataman Oy:n toimi- tusjohtaja KTT Kimmo Naski on johtanut satamayhtiötä sen ny- kyisessä muodossaan, Kotkan ja Haminan satamien yhdistyttyä, vuodesta 2011. Tänä aikana on koettu niin globaalin taantuman jälkilaineet kuin siitä toipuminen. Hamina- Kotka Satamalle toipuminen on kuitenkin tarkoittanut viimeisenä kahtena vuotena ennemminkin vahvaa kasvukiitoa, jonka myötä se on noussut Itämeren neljänneksi suurimmaksi konttisatamaksi. – Vahva käänne ylöspäin tapahtui vuon- na 2016 satamamme liikennemäärien läh- dettyä tuntuvaan kasvuun, mutta myös sen rinnalla on tapahtunut paljon merkittäviä asioita, itse asiassa kaikilla osa-alueilla, Kimmo Naski kertoo tyytyväisenä. – Näistä tuorein on UPM:n ja Stevecon kanssa tehty sopimus mittavan sellutermi- naalin sijoituksesta Mussalon satamaam- me Kotkaan. Sellun vientinäkymät ovat erinomaiset, ja uskon, että investointimme selluterminaalin yhteyteen toteutettavasta satamalaajennuksesta on pitkällä tähtäi- mellä tuottava sijoitus. Kotimaisen havu- sellun maailmanmarkkinahinta, kysyntä

KANSAINVÄLINEN VESIRAKENTAJA | WWW.BOSKALIS.COM/TERRAMARE

KALAJOEN SATAMA OY | LÄNSILAITURIN LAAJENNUS JA UUSI RO-RO-RAMPPI

KALAJOEN SATAMA KÄYNNISTI KONTTILIIKENTEEN

TEKSTI: MARKKU SALONEN | KUVA 01 JA 03: TERRAMARE, KUVA 02: KALAJOEN SATAMA OY

U peista hiekkasärkistään tunnettu Kalajoen kaupunki on tunnettu myös Perämeren suurimmasta sahatavarasatamastaan. Kalajoen Sata- man kautta viedään sahattua puutavaraa vuodessa noin 500 000 m³ muun muassa Eurooppaan ja Pohjois-Afrikkaan. Kalajo- en Sataman vuotuinen kokonaisliikenne on noin 700 000 tonnia ja satamassa käy keskimäärin noin 200 alusta vuodessa. Sa- hatavaran lisäksi Kalajoelta viedään mm. vaneria, teräsrakenteita, rautaromua, kas- vuturvetta, viljaa ja puupellettiä. Tuonti kä- sittää mm. erilaisia mineraaleja ja rehuja teollisuuden käyttöön sekä projektilasteja, kuten tuulivoimaloiden osia. Sataman liikenne on ollut tasaisessa kas- vussa, ja uutta kasvua edistää myös kesäl- lä 2018 käynnistetty konttiliikenne, joka

laajentaa sataman palveluja merkittävästi.

sisältäen ro-ro-rampin. Laiturijatke mah- dollistaa satamassa kahden handysize -kokoluokan lastialuksen käsittelyn saman- aikaisesti tai turvaa vapaan laivapaikan linja- ja konttiliikenteelle. Terramare toteuttaa parhaillaan Kala- joen Sataman länsilaiturin laajennusta ramppeineen. Urakka käynnistyi kesäkuun alussa laiturijatkeen edustan ruoppauksilla

123-MTERINEN LAITURIJATKE Toiminnan laajentuessa Kalajoen Satama lisää laivapaikkojaan uudella laituriosuu- della jatkaen länsilaiturinsa pituutta 123 metrillä. Laiturilaajennus käsittää myös laiturijatkeen ulkopäähän rakennettavan 19 metriä pitkän poikkisuuntaisen laiturin

LÄNSILAITURIN JATKEESEEN PAIKALLAVALETUT ELEMENTIT asennettiin kohteeseen uivan nosturin Nosto-Pekan avustuksella.

KALAJOEN SATAMA SIJAITSEE LUONNON KAUNIILLA paikalla lähellä lomailijoitten suosimia hiekkasärkkiä.

PAIKALLAVALUSSA TOTEUTETTIIN KAIKKIAAN 29 KPL 10,2 metriä korkeita laiturielementtejä.

TERRAMAREN TOIMINTAPERIAATTEET: TEHDÄÄN MITÄ LUVATAAN, KERRALLA KUNTOON JA YHTEISTYÖLLÄ

Kalajoen Satama lisää laivapaikkojaan uudella laituri- osuudella jatkaen länsilaiturinsa pituutta 123 metrillä. Laituri- laajennus sisältää myös 19 metriä pitkän ramppilaiturin.

– Kalajoen Sataman laituriurakka on edennyt toimivassa yhteistyössä ja vuoro- vaikutuksessa, ja olemme nyt vaiheessa, jossa asennetaan sukeltajien avustuksella laiturin edustan pohjaan eroosiolaattoja. Kulmatukimuurielementtien taustatäytön myötä olemme käynnistäneet myös laiturin reunapalkin valun, Seppälä kertoo. – Työt jatkuvat talven yli, ja ensi vuon- na reunapalkin valmistuttua toteutamme laituriin muun muassa kunnallistekniikan, pintatyöt, asfaltoinnin ja laiturivarusteet, Seppälä lisää.

Kalajoen Satamassa on laituritöiden valmistuttua yhteensä 550 metriä laituria lastauskäyttöön. Kalajoen Sataman laituri- investointi on tuonut mukanaan myös muu- ta kehitystoimintaa. Molemmat sataman operaattorit, Rahjan Huolinta Oy ja Oy Blomberg Stevedoring Ab, ovat investoi- neet kumpikin uuteen satamanosturikalus- toon. Konttiliikenteen käynnistyminen on vaatinut myös uuden varastohallin sekä konttikenttien investoinnit.

ja tasaustöillä. Kohteessa toteutettiin myös laiturin ulkopään kohdalla vedenalaista louhintaa. Kohde ruopattiin haraustasoon −9,5 metriä, ja ruoppausmassat olivat noin 73 000 m 3 . Ruoppaus toteutettiin kuokka- ruoppaaja Attilalla ja vedenalaisesta lou- hinnasta vastasi poralautta Rockbuster. Ruoppausten rinnalla käynnistettiin myös laiturijatkeen kulmatukimuurielementtien paikallavalu, jossa toteutettiin kaikkiaan 29 kappaletta 10,2 metriä korkeita laitu- rielementtejä sisältäen kulmatukimuuri- ja välielementit. Elementtien asennuksen laiturilinjan tasattuun pohjaan toteutti Ter- ramaren uiva nosturi Nosto-Pekka miehis- töineen. Urakan työpäällikkö Juha Seppälälle hankkeen edistyminen on ollut myönteinen kokemus.

KANSAINVÄLINEN VESIRAKENTAJA | WWW.BOSKALIS.COM/TERRAMARE

| SYVÄSATAMAN LAAJENNUS, PÄÄTYLAITURI JA RO-RO-RAMPPI

RAAHEN SATAMAN LAAJENNUS VÄHÄPÄÄSTÖISILLE LNG-ALUKSILLE

TEKSTI JA KUVA 01: MARKKU SALONEN | KUVA 02: TERRAMARE

R aahen Satama on laajentanut Sy- väsataman satama-altaansa suuril- le LNG-käyttöisille irtolastialuksille. LNG-alukset kulkevat nesteytetyn maa- kaasun voimin, jolloin niiden päästöt ovat monella tapaa ympäristöystävällisemmät kuin raskaalla polttoöljyllä kulkevien alus- ten. LNG:n avulla voidaan vähentää muun muassa hiilidioksidi-, rikki- ja typpipäästö- jä. Raahen Satamaan on rakennettu myös LNG-bunkrauspaikka laivojen tankkaamis- ta varten. LNG on lyhenne englanninkieli-

sestä termistä ”liquefied natural gas”.

Oxelösundin satamat, SSAB Europe Oy, ESL Shipping Oy ja Raahen Voima Oy. Projektin tavoitteena on kehittää energiaa säästävä ja vähäpäästöinen laivausketju Itämeren alueelle. MITTAVA LAAJENNUSURAKKA Terramare on toteuttanut sekä Raahen Satama Oy:n että Raahen kaupungin ti- laamana Bothnia Bulk -projektiin liittyneen mittavan Syväsataman laajennusruop- pauksen kesällä. Satama-altaan 25 000

BOTHNIA BULK -PROJEKTI Raahen Satamassa liikennöivät LNG- alukset kuuluvat uuteen laivaketjuun, jotka edeltäjiinsä verrattuna lähes puolittavat raaka-ainekuljetuksista aiheutuvat hiilidiok- sidipäästöt Luulajan, Oxelösundin ja Raa- hen satamien välillä. Laivaketjun uudistus on osa EU:n tukemaa Bothnia Bulk -projek- tia, jossa Raahen Satama Oy on mukana. Hankkeen muut osapuolet ovat Luulajan ja

SUORITUSKYKYINEN KUOKKARUOPPAAJA Attila toteutti satama-altaan laajennuksen tehokkaasti. Taustalla käynnissä liukuvalutyömaan raudoitustyöt. LAAJENNUSURAKAN RINNALLA TOTEUTETTIIN myös 85 metriä pitkä päätylaituri, joka sisältää 39 metriä leveän ro-ro-peräporttirampin monipuolistamaan Syväsataman päälaiturin toimintaa.

TERRAMAREN TOIMINTAPERIAATTEET: TEHDÄÄN MITÄ LUVATAAN, KERRALLA KUNTOON JA YHTEISTYÖLLÄ

TERRAMAREN HENKILÖSTÖN KUULUMISIA

m 3 :n laajennusruoppaus toteutettiin hara- ustasoon -11,365 metriä. Laajennusruop- pauksen rinnalla toteutettiin myös toiseen urakkaan sisältyneen uuden päätylaiturin ja rampin luiskan 32 000 m 3 :n kaivu, jol- loin ruoppausmassojen yhteismääräksi tuli 56 000 m 3 . Ruoppausmassat läjitettiin erilliseen altaaseen, josta ne hyödynne- tään myöhemmin Raahen Sataman Lapa- luotoon rakennettavaan puolentoista heh- taarin kokoiseen satamakenttään. Kohteet toteutettiin Terramaren suorituskykyisellä kuokkaruoppaaja Attilalla. Ruoppausmas- sat kuljetettiin läjitysaltaaseen hinattavilla SCG 3 ja SCG 4 -lastialuksilla, joiden mo- lempien lastikapasiteetti on 500 m 3 . Laajennusruoppauksen rinnalla Syväsata- maan on toteutettu erillisellä urakalla uusi 85 metriä pitkä päätylaituri, joka sisältää 39 metriä leveän ro-ro-peräporttirampin monipuolistamaan Syväsataman päälaitu- rin toimintaa. Laiturin edustan ruoppausten ja tasaustöiden rinnalla aloitettiin kesällä laiturielementtien liukuvalu, jossa toteutet- tiin 12,5 metriä korkeita kulmatukimuurilai- turin elementtejä yhteensä 17 kappaletta. Elementit nostettiin ja asennettiin kohtee- seen Terramaren uivalla Nosto-Pekka- nos- turilla. Laiturilinjalle asennetut elementit on ankkuroitu yläosastaan satamakenttään. Laituri luovutetaan valmistuttuaan täysin varustein. Uusi rampilla varustettu laitu- riosuus toimii jatkossa lastaustoiminnan lisäksi myös muun muassa apulaiturina al- taassa operoiville hinaajille.

TEKSTI JA KUVA: MARKKU SALONEN

RUOPPAAJAN PÄÄLLIKKÖ MIKKO MERTANIEMI:

TARKKUUS JA VALPPAUS OVAT RUOPPAUSALUKSELLA AVAINASIOITA

R aahessa, Kalajoella ja Turussa vuoden 2018 kesällä ja syksyl- lä ahkeroinut kuokkaruoppaaja Attila on ruoppaajan päällikkö Mikko Mertaniemelle tuttu työalus. – Vaikka olenkin työskennellyt monilla ruoppaajilla, niin Attilaa voisin sanoa koti- aluksekseni. Vuosien saatossa olen oppinut tuntemaan sen luonteen ja tekniikan kuin omat taskuni. Se on monenlaisiin kohteisiin sopiva ja tehokas yksikkö, Mikko kertoo. Mikko Mertaniemi on työskennellyt vesi- rakennusalalla jo yli 20 vuotta, ja siitäkin ajasta suurimman osan Terramarella. – Minua on aina kiehtonut ja motivoinut tekniikka, ja kun aikanaan tutustuin ve- sirakentamiseen, se veti puoleensa juuri tekniikkansa, mutta myös erikoisuutensa ja haasteittensa vuoksi, Mikko toteaa. – Myös vaihtelevat kohteet ulkomailla ja kotimaassa, sekä periodityö, tuntuvat sopi- van minulle hyvin. Periodityöhän tarkoittaa sitä, että ollaan keskimäärin töissä 2-3 viikkoa ja saman verran vapaalla. Siinä ehtii kummassakin vuorossa, töissä tai va- paalla, saada jotakin aikaiseksikin, Mikko naurahtaa. Ruoppausalusta hallitseva elementti on vesi ja sen asettamat haasteet. Olosuhteet

ovat monin tavoin erilaiset kuin maaraken- tamisessa. – Vesillä työskentely on aivan oma maa- ilmansa säineen ja olosuhteineen. Tuulien, vedenkorkeuden vaihtelujen ja lämpötilo- jen valvonta kuuluu oleellisena osana päi- värutiineihin. Ruoppaaja-aluksella turvalli- sen ja tehokkaan toiminnan avainasioita ovatkin tarkkuus ja valppaus, ja valmius toimia välittömästi, kun tilanne sitä vaatii. Koko ajan tulee tietää, missä mennään ja mitä tapahtuu. Tosin tässä auttaa tietotek- niikkakin. Ruoppaajan operaattorihan ei näe suoraan, mitä veden alla ruopatessa tapahtuu, eikä välttämättä ympärilleen- kään. Niinpä ohjaamossa olevien seu- rantajärjestelmien, paikannuslaitteiden ja virtuaalinäyttöjen avulla työt sujuvat suun- nitelman mukaan, ja näytöistä näkee myös ympärillä olevan vesiliikenteen, Mikko, joka vielä vuoteen 2009 toimi operaattori- na ruoppaajalla, kertoo. – Näin vuosien mittaan olen oppinut ar- vostamaan erityisesti myös työskentelyä luotettavien huippuammattilaisten kanssa. Toimiva tiimihenki loihtii motivoivan ilma- piirin, josta on mukavaa ponnistaa uusiin projekteihin - innokkuutta tuntien, Mikko toteaa lopuksi.

Ensimmäinen LNG:n voimin kulkeva alus, M/S Haaga, saapui Raahen Syväsata- maan lokakuussa. Alus on 160 metriä pit- kä ja 26 metriä leveä jäävahvistettu laiva, jonka kulkusyväys on 10 metriä. Toinen satamassa liikennöimään tuleva LNG-alus on M/S Haagan sisaralus M/S Viikki. Molemmat irtolastialukset ovat varustettu omilla kansinostureilla. Alukset omistaa suomalainen ESL Shipping Oy.

KANSAINVÄLINEN VESIRAKENTAJA | WWW.BOSKALIS.COM/TERRAMARE

TURUN SATAMA OY | TURUN SATAMAN PÄÄVÄYLÄN KUNNOSSAPITOTYÖ & MERIMERKKIEN UUSIMINEN

TURUN PÄÄVÄYLÄ PUHTAAKSI AURAJOEN KIINTOAINEISTA

TEKSTI : MARKKU SALONEN | KUVA 01: MARKKU ALAHÄME, TURUN SATAMA OY

T urun vilkas pääväylä tarvitsee säännöllistä kunnossapitoa Tur- kua halkovan Aurajoen vuoksi. Rajakari–Turku -väylä ja Turun kantasatama sijaitsevat Aurajoen suulla, josta alueelle kulkeutuu virran mukana kiintoainesta. Kiintoaineen sedimentoitumi- nen satama-alueelle ja väylälle edellyttää kunnossapitoruoppausta säännöllisin vä- liajoin. Näin varmistetaan väylän ja sata- ma-altaan ilmoitettu virallinen kulkusyvyys ja turvallisuus. Terramare aloitti kohteen kunnossapito- ruoppaukset syksyllä 2018. Urakka sisäl- tää kaikkiaan 13 eri alueen ruoppauk- sen pääväylän ja satama-altaan alueilla haraussyvyyden vaihdellessa −11,00 ja −8,10 välillä. Ruoppausalueiden pinta-ala on noin 120 000 neliömetriä. Urakka sisäl-

tää myös väylän merimerkkien uusimisen, jossa vanhat jääpoijut vaihdetaan poijuvii- toiksi. RUOPPAUS HUULIKAUHALLA Turun kunnossapitoruoppauksessa pois- tetaan satama-altaan ja väylän pohjasta

keskimäärin 20 senttimetrin kerros Aura- joen tuomaa kiintoainesta. Ruoppauksen toteuttaa Terramaren kuokkaruoppaaja Attila, jonka rinnalla ahkeroivat hinattavat lastialukset SCG 3 ja SCG 4. Kummallakin aluksella on lastikapasiteettia 500 kuutio- metriä.

TURUN SATAMAN JA PÄÄVÄYLÄN KUNNOSSAPITO- ruoppaus toteutettiin kuokkaruoppaaja Attilalla. Kuvassa rinnallaan hinattava lastialus SCG 4.

TURUN PÄÄVÄYLÄN MERIMERKIT UUSITTIIN. Vanhat teräksiset jääpoijut vaihdettiin muovisiin poijuviittoihin.

VIKING LINEN JA SILJA LINEN AUTOLAUTAT LIIKENNÖIVÄT Turun väylällä kauniin saaristomaiseman läpi.

TERRAMAREN TOIMINTAPERIAATTEET: TEHDÄÄN MITÄ LUVATAAN, KERRALLA KUNTOON JA YHTEISTYÖLLÄ

Aurajoen virta tuo Turun pääväylälle ja satamaan kiintoainesta, joka poistetaan määräajoin. Näin varmistetaan väylän ja satama-altaan ilmoitettu virallinen kulkusyvyys ja turvallisuus. Vuoden 2018 kunnossapitoruoppauksesta on vastannut Terramare Oy.

Terramaren työmaapäällikkö Markku Pöyhönen valvoo hankkeen edistymistä. – Turun satama-altaan ja väylien ruop- paus on hienovaraista puhdistusruoppa- usta, jossa käytämme ruoppaajan kauhan kynsien päälle asennettua huulilevyä. Väy- lien ruoppausmassat ovat todella mustaa ja löysää savea, jota myös ruoppauksen aikana tutkitaan jatkosuunnitelmissa ole- vaa stabilointia varten tulevissa kunnossa- pitoruoppauksissa, Pöyhönen kertoo. – Turun kunnossapitoruoppaukset ovat sujuneet mutkattomasti, ja olemmekin jo loppusuoralla. Ruoppausten lomassa huo- lehdimme samalla, että Viking Linen ja Silja Linen alukset voivat liikennöidä ruop- paustoiminnastamme huolimatta esteettö- mästi Turun satamassa, Pöyhönen toteaa. JÄÄPOIJUT POIJUVIITOIKSI Terramaren urakkaan sisältyy myös Turun pääväylän merimerkkien uusiminen, jossa vanhat jääpoijut vaihdetaan uusiin poiju- viittoihin. – Olemme tosiaan vaihtaneet vanhat teräksiset jääpoijut uusiin muovisiin meri- viittoihin, joiden huoltotarpeet ovat vähäi- semmät jääpoijuihin verrattuna. Vanhat teräksiset jääpoijut tarvitsivat muun muas- sa säännöllistä maalaushuoltoa, kun taas muovisten poijuviittojen pintakerros on lä- pivärjätty, Pöyhönen kertoo. – Merimerkkien uusiminen toteutettiin yhteistyössä aliurakoitsija Meritaito Oy:n kanssa, jossa me nostimme kuokkaruop- paajalla vanhan jääpoijun pois, tasoitim- me alustan ja he asensivat omalla väylän- hoitoaluksellaan Seilillä uuden poijuviitan tarkasti paikoilleen. Urakassa vaihdettiin kaikkiaan 21 merimerkkiä, Pöyhönen tote- aa lopuksi. Turun kunnossapitoruoppaus on tältä erää kunnossa ja merimerkkien asennuskin viimeistelyä vaille valmis. Aurajoki pitää huolen siitä, että kunnossapito toistetaan muutaman vuoden välein.

JÄÄPOIJU TERÄSTÄ

POIJUVIITTA MUOVIA

10 m

PAINO 10 000 KG

GRAFIIKKA: MARKKU SALONEN KUVA 03: TURUN SATAMA OY. KUVAPANKKI, KUVAAJA: JOUNI SAARISTO

KANSAINVÄLINEN VESIRAKENTAJA | WWW.BOSKALIS.COM/TERRAMARE

UUTISET

BOSKALIS ON THE MOVE BRASILIAN SEMINAARI | 15.8.2018 SEMINAARISSA MUKANA: TERRAMARE & ROCKFALL – KANSAINVÄLINEN VEDENALAINEN LOUHINTA

B oskalis järjesti 15. elokuuta 2018 seminaarin Brasilian Itajaíssa. Seminaari liittyy Boskalis On The Move -mark- kinointihankkeeseen, jossa yhtiö esittelee kansainvälistä vesirakennusosaamistaan eri kohteissa ympäri maailman. Brasili- an seminaari oli myös Terramarelle merkittävä tapahtuma, jossa yhtiöllemme tarjoutui tilaisuus esitellä yhteistyössä britannialaisen Rockfallin kanssa tarjoamiamme kansainvälisiä vedenalaisen lou- hinnan palveluja. Terramarea edusti tilaisuudessa työpäällikkö Sami Soikkeli . –Oli tietysti hienoa päästä esitelmöimään vedenalaisen louhinnan palveluja, hyötyjä ja siihen huomioitavia asioita myös Brasiliaan, missä satamien ja väylien rinnalla korostuu myös ranta-alueiden kunnossapito etenkin eroosion vuoksi. Brasiliassa ranta-alueiden kunnossapito on jatkuvaa prosessia, Sami kertoo. – Samalla saimme tietysti tutustua paikallisiin tarpeisiin, käytän- töihin ja lainsäädäntöön vesirakentamisen osalta. Tilaisuus mah- dollisti myös esittää vedenalaisen louhinnan ratkaisuja ympäris- törakentamiseen. Meillähän on kokemusta esimerkiksi louheella toteutettujen aallonmurtajien ja keinotekoisten riuttojen rakentami- sesta sekä pilaantuneiden ruoppausmassojen kapseloinnista. Ve- denalaisesta louhinnasta saatavan louheen hyödyntäminen erilai- siin kohteisiin herätti paljon mielenkiintoa, Sami toteaa.

BRASILIAN ITAJAÍSSA JÄRJESTETYN BOSKALIKSEN seminaarin kansainvälisiä edustajia. Terramaren työpäällikkö Sami Soikkeli kuvassa kolmantena vasemmalta. TILAISUUDESSA TUTUSTUTTIIN VEDENALAISEN louhinnan menetelmiin ja hyödyntämiseen. Kuvassa esitellään Terramaren kehittämää ja turvallista neste- mäistä räjähdysaineitta.

Tutustu ja seuraa Boskalis On The Move -hanketta osoitteessa: www.boskalisonthemove.com

TERRAMAREN TOIMINTAPERIAATTEET: TEHDÄÄN MITÄ LUVATAAN, KERRALLA KUNTOON JA YHTEISTYÖLLÄ

TERRAMAREN TYÖMAAT | 2018—2019

TYÖMAA

TYÖPÄÄLLIKKÖ TYÖMAAPÄÄLLIKKÖ

Marieholmstunneln, Göteborg, Ruotsi Raahen Satama, syväsataman laajennus, laiturityöt Kalajoen Satama, länsilaiturin laajennus Seabird phase IIA, vedenalainen louhinta, Karwar, Intia Turun satama, päätuloväylän kunnossapitoruoppaus HaminaKotka Satama, Mussalon sataman D-osan laajennus Stockholm Norvik Hamn, laiturityöt, Ruotsi

Jouko Sederholm Juha Seppälä Juha Seppälä Colin Fergusson Marko Saarelma Jani Vyyryläinen Marko Saarelma / Bart de Witt

Juhani Naukkarinen Markku Sollo Markku Sollo Tristan Forsythe Markku Pöyhönen Matti Juslenius Arto Kontio

TURVALLISUUS, LAATU JA YMPÄRISTÖ

Terramarella on laatustandardin ISO 9001 ja ympäristöstandardin ISO 14001 mukaisesti sertifioitu toimintajärjestelmä. Työturvallisuus täyttää OHSAS 18001:n vaatimukset.

RALA r.y. on myöntänyt Terramarelle rakennusyrityksen pätevyystodistuksen pääurakointiin.

PROJEKTIUUTISET HERNESAAREN RISTEILIJÄLAITURI (LHD) VALMIS

T erramare on luovuttanut Hernesaaren 313-metri- sen risteilijälaiturin Hel- singin Satama Oy:lle. Laituri sijaitsee Helsingin Län- sisatamassa ja kykenee otta- maan vastaan jopa 330-metri- siä loistoristeilijöitä. Maailman vilkkain matkustaja- satama ottaa laiturin käyttöön vuoden 2019 risteilykaudelle. Laituri luovutettiin täysin varus- tein. Urakkaan sisältyivät myös kunnallistekniikalla varustettu taustakenttä sekä massiiviset myrskypollarit.

KANSAINVÄLINEN VESIRAKENTAJA | WWW.BOSKALIS.COM/TERRAMARE

Turvallista talvikautta kaikille lukijoillemme!

REVONTULTEN TYÖVUORO | GRAFIIKKA: MARKKU SALONEN

www.boskalis.com/terramare

Page 2 Page 3 Page 4 Page 5 Page 6 Page 7 Page 8 Page 9 Page 10 Page 11 Page 12 Page 13 Page 14 Page 15 Page 16

Made with FlippingBook Online newsletter